Ihmisen elämäntavat vaikuttavat merkittävästi hänen terveyteensä ja hyvinvointiinsa. Valtaosa elämäntapasairauksista ja sydän- ja verisuonitaudeista on ehkäistävissä terveellisillä elämäntavoilla. Riskitekijöiden tunnistaminen ja terveysvalintojen puheeksi ottaminen, esimerkiksi ravitsemus- ja liikuntatottumukset, riittävä uni ja lepo, sekä päihteiden ja nikotiinituotteiden käyttö, on jokaisen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen vastuulla kaikissa asiakaskohtaamissa.
Seuraavat riskitekijät nostavat sairastumisriskiä elämäntapasairauksiin, kuten tyypin 2 diabetekseen ja verenpainetautiin:
Ammattilainen voi käynnistää keskustelun elämäntavoista esimerkiksi keskustelemalla arjesta ja asiakkaan voinnista tai kysymällä asiakkaan suhtautumisesta ruokailuun, uneen ja lepoon, liikkumiseen ja päihteiden käyttöön. On tavallista, että elämäntavoista on tarpeellista keskustella useita kertoja, ennen kuin muutoksen harkintavaihe etenee suunnittelun tai toiminnan tasolle. Ammattilainen voi hyödyntää seuraavia kysymyksiä kartoittaessaan asiakkaan elämäntapoja ja muutostarpeita:
Alkoholi, huumeet ja nikotiini:
Liikunta- ja ruokailutottumukset:
Mielen hyvinvointi:
Sairastumisriski:
Terveydentila:
Testit sisältävät palautteen ja pistelaskurin, jonka avulla voidaan arvioida sairastumisriskiä. Mikäli tietyssä testissä riskipisteet ovat koholla, on syytä harkita muutoksia kyseiseen elämäntapaan. Ammattilaisen tehtävänä on yksittäisten riskien lisäksi arvioida asiakkaan kokonaisriskiä sairastua elämäntapasairauteen, kuten diabetekseen tai muistisairauteen.
Osassa hyvinvointialueen terveysasemista on käytössä sähköinen asiointipalvelu Hyvis.fi, jonka kautta voi vahvan tunnistautumisen jälkeen täyttää edellä olevia testejä ja lähettää ne ammattilaisen käsiteltäväksi. Palvelu on käytössä Jyväskylän, Hankasalmen, Uuraisten, Joutsan, Luhangan, Toivakan, Keuruun, Multian, Petäjäveden, Laukaan, Konneveden, Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven, Kyyjärven ja Saarijärven terveysasemilla.
Omaolon sähköisen terveystarkastuksen avulla voidaan arvioida, miten henkinen hyvinvointi ja elämäntavat vaikuttavat arvioituun elinikään ja sairastumisriskiin. Terveystarkastus antaa palautteen ja ohjeita, miten hyvinvointia voi ylläpitää ja edistää.
Sähköinen terveystarkastus on mahdollista lähettää Jyväskylän, Hankasalmen, Uuraisten, Joutsan, Luhangan, Toivakan, Keuruun, Multian, Petäjäveden, Laukaan ja Konneveden terveysasemille. Tällöin ammattilainen käy tulokset läpi ja antaa niistä yksilöllisen palautteen.
Mikäli ensisijainen muutostarve liittyy liikunnan lisäämiseen, elämäntapamuutosten toteuttaminen kannattaa aloittaa liikuntaneuvonnasta:
Lisätietoa:
Yhteystiedot:
Yhteystiedot:
Yhteystiedot:
Yhteystiedot:
Elämäntapamuutosten toteutumista tulee seurata ja tukea terveydenhuollon muiden kontaktien yhteydessä. Yhdessä asiakkaan kanssa laaditaan konkreettinen suunnitelma, jotta muutoksen toteuttaminen ja seuranta on helpompaa. Seuranta suunnitellaan aina yksilöllisen tarpeen ja lähtötilanteen mukaisesti. Osa asiakkaista tarvitsee tiheämpää seurantaa, osalle riittää esimerkiksi puolen vuoden - vuoden välein toteutuva seuranta. Pysyvät elämäntapamuutokset vaativat aikaa, joten aikataulua ei kannata asettaa liian tiukaksi.
Kun elämäntapamuutoksessa on päästy asetettuihin tavoitteisiin, seurantaa tulee jatkaa noin vuoden - kahden vuoden välein. Mikäli osa riskitekijöistä on edelleen olemassa, asiakasta kannustetaan jatkamaan seurantaa omatoimisesti tiheämmin ja terveydenhuollossa vähintään vuoden välein.
Elämäntapaohjauksen laatua tulee seurata ja arvioida toiminnan ohjaamiseksi ja kehittämiseksi. Arviointi tekee elämäntapaohjauksen vaikutukset näkyviksi ja sillä voidaan perustella toimintaa sekä arvioida resursseja. Arviointia voidaan toteuttaa eri näkökulmista:
Terveydenhuollon ammattilaisen toteuttamat elämäntapaohjauksen kontaktit tulee kirjata ja tilastoida potilastietojärjestelmään rakenteisesti, jotta toiminnan laatua voidaan arvioida.
Muutoksia asiakkaan terveysparametreissa arvioidaan yksilöllisen lähtötilanteen ja suunnitelman mukaan. Osassa parametreista muutoksia tapahtuu nopeammin, muutaman kuukauden kuluessa, osa lopullisista muutoksista on nähtävillä vasta vuosien kuluttua.
Lisätietoa:
Hoitoketju tarkistetaan ja päivitetään kahden vuoden välein sekä tarpeen mukaan työryhmän toimesta.
Jani Huotari, elämäntapaohjauksen koordinaattori, Hyvinvointi ja kumppanuudet, jani.huotari@hyvaks.fi
Johanna Kinnunen, kliininen asiantuntijasairaanhoitaja, Tietojohtamisen palvelualue / Kehittämispalvelut. johanna.kinnunen@hyvaks.fi