Palvelemme vappupäivänä 1.5. sunnuntain aukioloaikojen mukaisesti. Sairaanhoitajan chat palvelee myös vappupäivänä klo 10–16.

Lue lisää.
Talvinen mänty.

Epävakaan persoonallisuuden hoito- ja palveluketju

Tämä 18 vuotta täyttäneiden henkilöiden hoito- ja palveluketju on tarkoitettu Keski-Suomen hyvinvointialueelle asiakkaan ja ammattilaisen käyttöön. Ketjusta löytyy ennaltaehkäisevää tietoa, mittareita, tutkimus-, hoito- ja seurantaohjeita epävakaan persoonallisuushäiriön osalta.

  • Ketjun tavoitteena on selkeyttää tiedon ja palvelun löytämistä, ohjata varhaisempaan tukeen sekä selkeyttää ammattilaisten työnjakoa ja yhteistyötä.  
  • Kuvauksessa asiakkaalle ja ammattilaiselle on omat osionsa, mutta osiot ovat kaikkien hyödynnettävissä. Osaan ammattilaisten linkeistä vaaditaan kirjautuminen.

“Mielenterveys on ihmisen hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn perusta" (THL 2022) 

Ennaltaehkäisy ja tunnistaminen

Mielenhyvinvointia tukevat riittävä lepo ja uni, terveellinen ravitsemus, kaikentyyppinen liikkuminen (meijanpolku.fi) sekä päihteidenkäytön vähäisyys. Mielenterveyttä vahvistavat turvallisuuden tunne, tyytyväisyys itseen, toimivat ihmissuhteet ja elämän kokeminen merkityksellisenä, esimerkiksi mielekäs työ tai harrastus. Lisäksi perimä ja yksilölliset ominaisuudet vaikuttavat, miten elämän haasteista palaudutaan. Tutustu ja löydä lisää voimavaroja alla olevista ennaltaehkäisy osioista. 

Mitä epävakaa persoonallisuus on?

Persoonallisuushäiriöt ovat pitkäaikaisia, melko joustamattomia ajatus- ja käyttäytymismalleja. Ne voivat aiheuttaa merkittävää haittaa ja ongelmia ihmissuhteissa sekä sosiaalisessa kanssakäymisessä. Persoonallisuushäiriöt ovat yleisiä: jopa 5 prosentilla väestöstä on jokin persoonallisuushäiriö. Tässä hoitoketjussa keskitytään epävakaaseen personallisuuteen, jonka yleisyys väestössä on 0.7 %.  

Persoonallisuushäiriön syntyä ei voida tyhjentävästi selittää. Häiriö kehittyy lapsuuden ja nuoruuden aikana. Kehittymisen syitä voi olla useita; perinnölliset tekijät, äidin raskausaika, lapsuuden kokemukset, kasvuympäristön turvattomuus ja traumat. Myös biologisilla tekijöillä ja perimällä on vaikutusta häiriön syntyyn.

Yleisimmät oireet

Oireilussa korostuu toistuvat tunnesäätelyn, impulssikontrollin haasteet sekä ylikorostunut hylätyksi tulemisen tai häpeän pelko. Muiden näkökulmasta käyttäytymisesi voi vaikuttaa ehdottomana, ylireagoivana tai impulsiivisena. Tunnetilat vaihtelevat tavanomaisen, vihaisen, ahdistuneen ja masentuneisuuden välillä. Useimmilla ikä lieventää oireilua. Häiriön tunnistamiseen tarvitaan kontakti tai tutkimusjakso terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Tunnistamisvaiheessa poissuljetaan muut syyt oireiden aiheuttajana.

Lisätietoa

Jos kaipaat lisätukea, ole yhteydessä omaan terveyspalveluusi

  • Mielenterveys ja riippuvuudet etäpalveluun chat kaikki keskisuomalaiset (tunnistautumalla hoitoa Jyväskylän, Hankasalmen, Uuraisten, Joutsan, Luhangan, Toivakan, Keuruun, Multian, Petäjäveden, Laukaan ja Konneveden asukkaille) 
  • Alueesi mielenterveys- ja päihdepalveluihin

  • Ennen yhteydenottoa mielenterveys ja riippuvuudet etäpalveluun tai mielenterveys- ja päihdepalveluihin suositellaan täyttämään Terapia­navigaattori -verkkopalvelu, joka tarjoaa mahdollisuuden tunnistaa mielenterveyshoidon tarpeita. Kyselyn täyttäminen kestää noin 20 minuuttia. Ota lopuksi kuukauden voimassa oleva koodi talteen ja ole yhteyttä ammattilaiseen.

  • Sosiaali- ja terveyskeskukseen
  • Työterveyshuoltoon (jos sairaanhoito kuuluu sopimukseen ja masennus uhkaa työkykyä)

Opiskelijat

Jokaisen ammattilaisen vastuulla on ensikontaktista alkaen;

  • Arvioida mielenhaasteita sekä tarjota ensilinjan tukea  
  • Tukea eri ikäisiä asiakkaita mielen hyvinvoinnissa ja auttaa tunnistamaan voimavaroja lisääviä tekijöitä  
  • Tarjota tietoa itse- ja omahoito mahdollisuuksista, ohjata järjestöjen tukeen

Ennaltaehkäisy

Perustekijöitä mielenterveyden ennaltaehkäisyssä ovat yksilön kokemus riittävän hyvistä ihmissuhteista, kokemus tarpeellisuudesta ja elämän merkityksellisyydestä sekä tunne kuulumisesta johonkin yhteisöön. Terveyttä edistävä ruokailu, kohtuullinen määrä liikuntaa, riittävä uni sekä tupakoinnin ja päihteiden käytön välttäminen ovat peruspilareita mielen hyvinvoinnille.

Tunnistaminen

Persoonallisuushäiriöiden ja epävakaan persoonallisuushäiriön tunnistaminen sekä hoito vaatii erityisosaamista. Usein epäily kannattaa ohjata mielenterveystyön ammattilaiselle. Palveluihin ei tarvita lähetteitä, mielenterveys ja riippuvuudet etäpalvelu tai mielenterveys ja päihdepalvelujen ensilinja arvioi itse kenelle ammattilaiselle asiakas kuuluu. 

  • Hoitoon hakeudutaan usein fyysisten oireiden, vaikeutuneen elämäntilanteen tai muiden mielenterveysoireiden vuoksi. Tyypillistä on henkilön ajautuminen elämässään toistuviin kriiseihin ja ihmissuhdekonflikteihin
  • Suhtaudu potilaan kokemuksiin rakentavasti, pyri sanoittamaan hänen kokemiaan tunteita ja vältä provosoitumista
  • Kysy mielialasta, unesta, itsetuhoisuudesta ja väkivallasta
  • Haastattelun tukena voit hyödyntää kiireellisen hoidon perusteet -kysymyksiä
  • Kysy päihteidenkäytöstä ja riippuvuuksista, mutta niiden kohtuukäyttö ei ole este tutkimusten jatkumiselle
  • Tue asiakkaan voimavaroja ja ylläpidä toiveikkuutta Toipumisorientaatio - THL
  • Huomioi perhetilanne ja lapset, ole tarvittaessa yhteydessä lapsiperheiden tukeen.

Arvioi lisätuen tarve 

Opiskelijat

Lisätietoa

Omahoito

Tutustu ja kokeile omahoito-ohjelmia

Vahvista elämänhallintaa riittävällä unella, vähennä päihteidenkäyttöä ja riippuvuuksia, opettele palautumaan stressistä ja pidä kiinni arjen rutiineista. Ajatusten jäsentäminen esimerkiksi kirjoittamalla, pitämällä mielialapäiväkirjaa ja päivittäinen tekeminen helpottaa oloasi. Tärkeiden ihmisten läsnäolo ja seura antavat muuta ajateltavaa. Älä jää yksin, ota jaksaminen puheeksi läheisesi kanssa tai ole yhteydessä esimerkiksi tukipuhelimiin.

Jos mielialan vaihtelun takana on toimeentuloon, työllisyyteen tai asumiseen liittyvät haasteet, kannattaa ottaa yhteyttä sosiaaliohjauksen etävastaanottoon, perhekeskuksiin tai talous- ja velkaneuvontaan. Puhuminen auttaa aina.  

Lisätietoa 

Jos omahoito ei auta riittävästi tai toivot muunlaista apua

Ennen yhteydenottoa mielenterveys-chattiin tai mielenterveys- ja päihdepalveluihin suositellaan täyttämään Terapia­navigaattori -verkkopalvelu. Täyttäminen kestää noin 20 minuuttia. Ota kuukauden voimassa oleva koodi talteen.

Kiireelliset tilanteet

Tutkimukset

Tilanteesi saattaa vaatia tutkimusta, jos itse- ja omahoito ei auta riittävästi, oireet vaikeutuvat sekä ovat pitkäaikaisia. Ennen yhteydenottoa ammattilaiseen suositellaan täyttämään;

  • Terapia­navigaattori -verkkopalvelu, joka tarjoaa mahdollisuuden tunnistaa mielenterveyshoidon tarpeita. Kyselyn täyttäminen kestää noin 20 minuuttia. Ota lopuksi koodi talteen ja ole tarvittaessa yhteydessä mielenterveys ja riippuvuudet etäpalveluun chatin kautta (Jyväskylä, Hankasalmi ja Uurainen, Joutsa, Luhanka, Toivakka, Keuruu, Multia, Petäjävesi, Laukaa ja Konnevesi asukkaat) tai alueesi mielenterveys- ja päihdepalveluihin 
  • Jos terapianavigaattori ei ole terveyspalvelussasi käytössä, voit tehdä alla olevia oirekyselyjä (mielenterveystalo.fi), osa kyselyistä löytyy www.hyvis.fi. Ota kyselyistä tulokset talteen ja ole yhteydessä työterveyteesi, sosiaali- ja terveyskeskukseesi, YTHS, opiskeluterveydenhuoltoon (toisen asteen opiskelijat)
  • Kyselyt lisäävät voinnin arvioinnin luotettavuutta, mutta eivät varmista diagnoosia. Ammattilainen arvioi kanssasi lisätutkimusten ja alustavan hoidon tarpeen, käy läpi kyselyiden tuloksia ja ohjaa tarvittaessa toiselle ammattilaiselle tai antaa uuden ajan.

Oirekyselyitä 

Jos oirekyselyistä tulokset normaalit

Jos itse- ja omahoito ei asiakkaalle riitä ja tunnistamisvaiheessa herää epäilyä vaikeammasta oireilusta, ohjaa asiakas lisätutkimuksiin;

Arvioi ensin lääkärin tutkimusten ja laboratoriokokeiden tarve. Vakavissa ja akuutisti itsetuhoisen kohdalla ohjaa asiakas välittömästi lääkärin arvioon tai päivystykseen. Lääkärien tehtävänä on myös arvioida Ajoterveyttä. 

  • Ohjaa mielenterveys ja riippuvuudet etäpalveluun, jos etähoito ja lyhytaikainen tuki riittää (kiireettömät ja lievästi oireilevat. Jyväskylä, Hankasalmi ja Uurainen, Joutsa, Luhanka, Toivakka, Keuruu, Multia, Petäjävesi, Laukaa ja Konnevesi -asukkaat)
  • Ohjaa mielenterveys- ja päihdepalvelun ensilinjaan (jos oireilu vaikeampaa tai etäasiointi ei sovi) 
    • Ohjaa täyttämään oirekyselyt etukäteen Terapia­navigaattorin kautta
    • Jos harkitaan lähetteen tekemistä keskitettyihin palveluihin, konsultoi tai ohjaa kiireettömissä tilanteissa asiakas ensin mtp-tiimin ensilinjaan alkuarvioon
  • Ohjaa työssäkäyvät työterveyshuoltoon (jos masennus uhkaa työkykyä ja sairaanhoito kuuluu sopimukseen)

Opiskelijat

Elämätilanne ja taloudellisissa kysymyksissä hyödynnä yksikkösi tai OmaKS.fi sosiaaliohjausta. Muista myös Työkyvyn tiimin sekä Kelan palvelut.

Ammattilainen ottaa puheeksi lapset ja perheen, huomioi fyysisen terveydentilan, päihteidenkäyttö oireiden selittäjänä poissuljetaan ja peruslaboratoriokokeet määrätään, jos niitä ei ole otettu yli vuoteen

Muita samanaikaisia mielenterveys-ja päihdehäiriöitä esiintyy jopa 70 %:lla. Ota erotusdiagnostisesti huomioon mielialahäiriöt (etenkin kaksisuuntaisen mielialahäiriön lyhytjaksoiset muodot), ahdistuneisuushäiriöt, lyhytkestoiset psykoosioireet, päihteiden liikakäyttö tai päihderiippuvuus, käyttäytymisen ja tarkkaavuuden säätelyn häiriöt, syömishäiriöt, somatisaatiohäiriöt, traumaperäinen stressihäiriö, ADHD sekä aivovammat. Tarvittaessa tehdään SCID I/II haastattelututkimus.

Mittarit

Asiakkaan itse täyttämien peruskyselyiden (Terapianavigaattori) lisäksi ammattilainen voi tarkentaa oireilua mielenterveystalon mittareilla (mm. BSL-23/ECR-R/MZQ). Mittarit antavat spesifiä tietoa persoonallisuushäiriön luonteesta ja ovat tukena mahdollisten lausuntojen laatimisessa.

Persoonallisuuden arvioinnin lisäksi on hyvä haastatella ja mitata myös mieliala, ahdistus, päihteiden käyttö, traumat ja toimintakyky.

Lisätietoa 

Hoito ja kuntoutus

Jos tunnesäätelyn vaikeus hankaloittaa toistuvasti sosiaalisia suhteita, työ- ja toimintakykyäsi eikä omahoito tai lyhytaikainen tuki riitä, on syytä hakeutua varsinaiseen hoidon suunnitteluun (Katso yhteystiedot palveluihin)

  • Hoitojakso perustuu tutkimuksiin sekä Kaypahoito -suosituksiin. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä tai nuorten palveluissa moniammatillinen tiimi arvioi hoidon kiireellisyyden, oikea-aikaisuuden sekä keitä ammattilaisia tarvitaan. Lyhytaikaista tukea voidaan toteuttaa myös etävastaanotoilla, käynti kerrallaan -työotteella tai aloittaa ammattilaisen tukemana ohjattu omahoito. Haastavissa oiretilanteissa lääkäri arvioi lähetteen tarpeen psykiatrian hoitopalveluihin. Hoitokäynnit ovat maksuttomia lääkärien lausuntoja ja sairaalahoitoa lukuun ottamatta.
  • Työryhmä suunnittelee kanssasi hoidon sisällön, tavoitteet, tarkentaa oireiluun vaikuttavia tekijöitä sekä tekee hoitosuunnitelman. Fyysiset syyt oireilun aiheuttajana poissuljetaan. Läheiset voivat osallistua tapaamisiin. Lääkehoidon vaikuttavuutta on tutkittu melko vähän epävakauden hoidossa. Tärkeää on, että tulet kuulluksi ja koet saaneesi ymmärrystä.
  • Hoidon tavoitteena voi olla minätilojen tai moodien tunnistaminen, tilanteesi vakauttaminen ja parempi tunnesäätelyn sekä käyttäytymisen hallinta. Sitoutuminen yhdessä sovittuun hoitoon ja kotitehtäviin nopeuttaa olosi helpottumista. Jakson aikana on olennaista tehdä turvasuunnitelma. Hoitojakson jälkeen voit hakeutua uudelleen hoidon tarpeen arvioon oman  terveyspalveluusi tai mielenterveys-ja päihdepalvelujen kautta.
  • Työelämässä olevat hakeutuvat ensisijaisesti työterveyshuoltoon, jossa on mahdollisuus arvioida työhön paluuta, osa-aikatyötä sekä muita työkykyä helpottavia toimenpiteitä

Kuntoutus  

Jos hoito ei auta riittävästi, ja samanaikaisesti oireet ovat toimintakykyä pitkäaikaisesti haittaavia, keskustele ammattilaisen kanssa paikallisista ja Kelan kuntoutusvaihtoehdoista.

Kuntoutuspsykoterapian soveltuvuutta arvioidaan vasta, jos muu hoito ei auta Kuntoutuspsykoterapia on vähintään vuoden kestävä vaativa prosessi, johon vaaditaan mm. omaa halua muutokseen, sitoutumista ja kykyä tarkastella omaa käyttäytymistä. Terapiajaksoa edeltää lääkärin asettama alkudiagnoosi, tämän jälkeen 3kk hoitojakso terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolla sekä erikoislääkärin lausuntotapaamiset. Potilas ja ammattilainen arvioi kuntoutuspsykoterapian tarpeellisuuden ja oikea-aikaisuuden hoitojakson aikana. Kela tai eläkeyhtiösi päättävät edellytykset kuntoutuspsykoterapiaan pääsystä.

Lisätietoa

Lähipalveluissa epävakaan persoonallisuuden ensivaiheen hoidon keskiössä ovat Käypahoito menetelmät ja akuutin kriisin vakauttaminen. Hoidon alussa tulee arvioida itsemurhariskiä, impulssikontrollia ja hoitoa mahdollisesti haittaavia tekijöitä. Tukemalla ahdistuksen hallintaa, arjen säännöllisyyttä, unirytmiä ja päihteettömyyttä ennaltaehkäistään vireystilan ja tunnesäätelyn vaihteluita.

Työntekijöiltä vaaditaan kokemusta ja kouluttautumista epävakauden hoitamiseen. Hoitoryhmän olisi hyvä olla pienehkö ja henkilövaihdoksia tulisi välttää (jatkuvuus). Tarvittaessa arvioidaan ryhmähoidon sopivuutta, kuten minätila- tai DKT- ryhmiä. Ota myös perhe ja lapset puheeksi. 

Hoito on ensisijaisesti avohoitoa. Mahdollisissa osastohoitojaksoissa pyritään intensiiviseen ja lyhytaikaiseen kriisitukeen. Lääkehoitoa arvioitaessa on otettava huomioon potentiaalinen riski käyttäytyä itsetuhoisesti.

Lisätietoa 

Kuntoutus

Perehdy ja keskustele potilaan kanssa eri kuntoutusvaihtoehdoista ja ohjaa tarvittaessa lääkärin arvioon. Arvioi Työkyvyn tiimin tukeen ohjaamisen tarve. Perehdy myös Kelan tukemiin kuntoutusvaihtoehtoihin eri elämäntilanteissa ja keskustele vaihtoehdoista potilaan kanssa. Kuntoutuspsykoterapian soveltuvuutta arvioidaan vasta, jos muu hoito ei auta riittävästi.

Lisätietoa

Itsemurhien ehkäisy

Keski-Suomen hyvinvointialueelle on käytössä itsemurhien ehkäisyn palveluketju itsetuhoisen asiakkaan, hänen läheisensä ja ammattilaisen käyttöön. 

Kriisikeskus Mobile tarjoaa tukea itsemurhaa yrittäneille koko Keski-Suomen alueella. Ajan varaaminen ei vaadi lähetettä. Linity -interventio ei korvaa muuta hoitoa. Psykoottisesti oireilevat tai päihdeongelmasta kärsivät henkilöt eivät hyödy hoidosta.

Yhteystiedot palveluihin

Jos omahoito-ohjelmat eivät auta riittävästi tai toivot muunlaista apua, voit ottaa yhteyttä mielenterveys- ja päihdepalveluihin tai muihin terveyspalveluihisi työterveydessä, opiskeluterveydenhuollossa, nuorten palveluissa, YTHS:llä, ohjaamossa tai Sovatekilla

Jos tilanteesi on hyvin kiireellinen (esimerkiksi akuutit itsetuhosuunnitelmat). Hakeudu oman alueesi terveyspalveluihin. Jos terveysasemasi on suljettu, soita päivystysapuun 116 117. Hätätilanteessa soita 112. Lisäksi Sosiaali- ja kriisipäivystys 014 266 0149 auttaa 24h/vrk. Kriisikeskus Mobile palvelee 044 78 8 8470 ma-to klo 8-20 ja pe klo 8-17.

Konsultaatiot ja läheteohjeet ammattilaisille

Jos hoidon tarpeen määrittelyssä on haasteita 1) konsultoidaan lähipalvelujen yleislääkäriä tai psykiatria, 2) hyödynnetään psykiatrian vastaanottopalvelujen paperi- tai puhelinkonsultaatioita kiireellisyyden perusteella.

  • Lääkärin tarvitessa psykiatrin konsultaatiota, otetaan ensisijaisesti yhteyttä lähipalvelujen psykiatriin
  • Psykiatrian vastaanottopalvelujen päivystyspuhelin, 014 269 8422, on käytössä ammattilaisille klo 10–14. Lääkärin tarvitessa erikoissairaanhoidon psykiatrin konsultaatiota, voi samasta numerosta klo 8–15 varata myös psykiatrin puhelinkonsultaatioajan (ohjeistus Sampo).
  • Psykiatrian akuuttityöryhmän puhelinkonsultaatio 24/7 on tarkoitettu osastohoidon tarpeen arviointiin (yhteystiedot Sampo)

Konsultaatio 2DG –potilaista päihdepalveluihin tai päihdepsykiatrian hoito- ja tutkimuskeskus Sovatekiin matalalla kynnyksellä (soitto pkl numeroon 014 333 7013 tai Lc-viesti päihdelääkärille), jos lähipalveluissa on tunnistettu 

  • Päihderiippuvuuteen liittyvä oireisto (kliininen haastattelu, päihdeanamneesi, AUDIT, DAST-20, mahdolliset laboratoriokokeet) eikä potilas pysty lähipalveluiden tarjotun tuen avulla vieroittautumaan päihteistä. 
  • Päihteiden käyttö estää psykiatrisen tutkimuksen ja diagnostiikan tekemisen tai jo todetun psykiatrisen häiriön hoidon toteuttamisen (asiakkaan päihteiden käyttö pitkäaikaista ja jatkuvaa, eikä pysty tutkimusta tai asianmukaista hoitoa varten vieroittautumaan lähipalveluiden tuella) 
  • Tai muu konsultaatiota edellyttävä syy 

Lisätietoa

Jos hoito tai kuntoutus lähipalveluissa eivät riitä, arvioidaan lähetteen tarve keskitettyihin palveluihin (Psykiatrian vastaanottopalvelut)

Psykiatrian vastaanottopalvelut

Kiireellinen hoito (1-7vrk)

  • Ks. yllä oleva linkki / psykiatrian kriteeri- ja läheteohjeet 

Psykiatrinen osastohoito

Kun potilaan tila vakautunut, arvioidaan hoidon tarve uudelleen kuntoutuksen, kuntoutuspsykoterapian tai lähipalveluiden osalta. Ohjataan saattaen olemassa oleviin palveluihin tai potilas kotiutuu lähipalvelujen turvin. 

Hoito- ja palveluketjun tiedot

  • Lisätä asiakkaiden tietoa ja ymmärrystä  hoito- ja palvelujärjestelmästä
  • Taata mahdollisimman tasalaatuiset palvelut koko Keski-Suomen hyvinvointialueella
  • Selkeyttää ajantasaisen tiedon löytämistä ja helpottaa palveluun pääsemistä
  • Ketjut hyödyttävät asiakasta ja ammattilainen käyttää niitä työssään
  • Selkeyttää ammattilaisten ja alueen toimijoiden työnjakoa
  • Hyödyntää ennaltaehkäisevien ja järjestöjen palvelujen käyttöä
  • Lisätä omahoidon käyttöä ja niihin ohjaamista
  • Hoito- ja palveluketjun sisältö peilaa Käypähoito -suositukseen sekä yhdessä sovittuihin toimintatapoihin Keski-Suomen hyvinvointialueella
  • Ketjun sisällöissä on hyödynnetty kokemusasiantuntijoita
  • Työryhmä- ja sisältötyöryhmätyöskentely aloitettiin vuonna 2022
  • Hoito- ja palveluketju on julkaistu Terveysporttiin 2023
  • Ketju päivitetään kahden vuoden välein sekä tarpeen mukaan työryhmän toimesta.

  • Yhteyshenkilöt

Merja Saarela, kliinisesti erikoistunut sairaanhoitaja, Psykiatrian vastaanottopalvelut, merja.saarela@ksshp.fi

Sami Savonen, mielenterveys- ja päihde sairaanhoitaja, Keski-Suomen hyvinvointialue, sami.savonen@hyvaks.fi

  • Tekninen toteutus / muutokset / tiedostojen hallinta:

Johanna Kinnunen, kliininen asiantuntijasairaanhoitaja, Tietojohtamisen palvelualue / Kehittämispalvelut, johanna.kinnunen@hyvaks.fi

  • Sami Savonen, projektityöntekijä, tulevaisuuden sotekeskus, mielenterveys- ja päihdepalvelut
  • Jani Korpela, projektipäällikkö, tulevaisuuden sotekeskus, mielenterveys- ja päihdepalvelut 
  • Maria Pynnönen, projektityöntekijä,  tulevaisuuden sotekeskus, ikääntyneiden mielenterveys- ja päihdepalvelut, 
  • Kati, kokemusasiantuntija
  • Tuula Väisänen psykiatrinen sairaanhoitaja, Viitasaari 
  • Emilia Uitto, psykologi, Jämsän Terveys, mielenterveyspalvelut  
  • Markku Keurulainen, psykologi, Sovatek-säätiö (+ Apua Ajoissa! -hanke)  
  • Riikka Lahtela, tulevaisuuden sotekeskus, projektityöntekijä/vammaispalvelut 
  • Merja Jämsinen, tulevaisuuden sotekeskus, projektityöntekijä
  • Kaija Luoma depressiohoitaja/psyk.sh, Keuruu
  • Eeva-Liisa Liimatainen, palveluvastaava, Jyväskylä  
  • Memmu Vesala, sairaanhoitaja. Saarijärvi
  • Niina Aivio, mielenterveys- ja päihdepalvelujen johtaja, Äänekoski 
  • Kirsi Riihimäki, sairaanhoitaja. Äänekosken mielenterveys- ja päihdepalvelut   
  • Leena-Kaisa Härkönen, psykiatrian palvelualue, kehittämisasiantuntija
  • Anne Toivonen, psykiatrian palvelualue, laatupäällikkö
  • Jutta Pääkkönen, psykiatrian palvelualue, asiantuntijasairaanhoitaja
  • Johanna Kinnunen, kliininen asiantuntijasairaanhoitaja, tietojohtamisen palvelualue