Raja – Gottlund-runokilpailu 2024

Gottlund-runokilpailu järjestetään vuonna 2024 yhdettätoista kertaa. Kilpailun teema on ”raja” ja kilpailuaika 19.2.-30.4.2024. Voittaja julkistetaan 5.7. Partalan kartanossa Juvalla.

Ennen voittajien julkistusta klo 12.30 alkaen Partalassa järjestetään päätuomari Veera Miljan ohjaama runokurssi.

Vuoden 2024 vierailevana päätuomarina toimii runoilija Veera Milja. Hän on kirjoittanut ja esittänyt lavarunoja, opettanut työpajoja ja kursseja sekä ollut tuottamassa monia kirjallisuus- ja taidetapahtumia. Veera Milja sai Kalevi Jäntin palkinnon vuonna 2022. Päätuomari valitsee voittajakolmikon esiraadin seuloman 10-15 finalistirunon joukosta.

Kilpailun tarkoitus on muistaa 1800-luvulla vaikuttanutta kansanperinteen kerääjää ja monitoimimiestä C.A. Gottlundia. Vuosittain vaihtuvat teemat ovat liittyneet jollakin tavalla hänen elämäänsä.

Raja-teemalla halutaan huomioida sekä viime elokuussa vietettyä Ruotsin ja Novgorodin välille solmitun Pähkinäsaaren rauhan 700-vuotispäivää että kannustaa runokilpailun osanottajia pohtimaan raja-teemaa nykyisessä maailmantilanteessa. Gottlundin ollessa teini-ikäinen Suomi siirtyi Ruotsin alaisuudesta Venäjän suuriruhtinaskunnaksi. Kanssakäyminen uuden rajan yli kuitenkin jatkui, ja hän pystyi lähtemään Ruotsiin Uppsalan yliopistoon opiskelemaan.

Kirjoittajia haastetaan myös pohtimaan rajan merkitystä ihmisten välisessä kanssakäymisessä ja elämän eri tilanteissa. Miten rajoja luodaan, siirretään tai puretaan? Omien rajojen asettaminen on ollut esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa viime vuosina muun muassa Me Too -liikkeen ansiosta.

Carl Axel Gottlund itse oli laaja-alaisesti, jopa rajattomasti, maailmasta ja elämästä kiinnostunut. Gottlund keräsi ja tutki kiviä, hyönteisiä, kasveja, runoja ja kansanperinnettä. Hän soitti viulua ja huilua, ja merkitsi talteen viitisenkymmentä juvalaista kansansävelmää. Suomen kirjakieltä kehitettäessä hän muiden suomenmielisten mukana loi myös uusia sanoja suomen kieleen. Hänen kehittämiään sanoja ovat muiden muassa kansalainen, kirjasto ja suomentaa.

Sen lisäksi, että Gottlund oli aktiivinen monella elämänalalla, liikkui hän myös vaivattomasti sosiaalisesti eri tasoilla: hänellä oli yhteyksiä kaiken säätyisiin ihmisiin, mikä ei ollut tavallista 1800-luvun Suomessa. Gottlund oli rajojen ylittäjä ja monipuolinen uudistaja. Hän kuitenkin joutui usein kahnauksiin aikalaistensa kanssa. Häntä onkin sanottu ikuiseksi kakkoseksi.

Runokilpailua on järjestetty vuodesta 2014. Sen toteuttaa vapaamuotoinen työryhmä yhteistyössä Juvan kulttuuripalveluiden ja Juvan kirjaston kanssa. Viime vuosina kilpailuun on osallistunut yli sata kirjoittajaa.

Gottlund-runokilpailua 2024 on tukenut Juvan Kulttuuri ry.

Lisätietoja kilpailusta ja Gottlund-viikosta: Johanna Kuusisto, 0400 136 176, johanna.kuusisto[a]juva.fi

Seuraa kilpailun fb-sivua: facebook.com/gottlundrunokilpailu.

Säännöt

Gottlund-runokilpailun säännöt 2024

  1. Vuoden 2024 teema on raja.
  2. Kukin osallistuja voi lähettää yhden runon. Runojen muotoa ei rajoiteta.
  3. Runojen on oltava selvästi luettavia, mieluiten koneella kirjoitettuja. Sivulle merkitään kirjoittajan nimimerkki. Runojen maksimipituudeksi suositellaan yhtä liuskaa. Oheen liitetään suljettu kirjekuori, jossa on tekijän nimi ja yhteystiedot, ja jonka päälle kirjoitetaan nimimerkki.
  4. Kilpailuaika on 19.2.-30.4.2024. Runot lähetetään osoitteella
    Juvan kirjasto
    Johanna Kuusisto
    Raili Kostian tie 2
    51900 Juva

    Kilpailun viimeisen päivän postileima riittää.
  5. Esiraati valitsee 10-15 finalistia, joista kilpailun päätuomari valitsee voittajan ja sijoittuneet.
  6. Tulokset julkistetaan yleisötilaisuudessa 5.7.2024 klo 14 Juvan Partalassa, Huttulantie 1, 51900 Juva.
  7. Kolme parasta kirjoittajaa palkitaan. Ykköspalkinnon voi voittaa vain kahdesti peräkkäin. Aiemmat julkaisut eivät rajoita kilpailuun osallistumista.
  8. Runoja ei palauteta, vaan ne arkistoidaan Juvan kirjastoon. Julkaisuoikeudet ovat tekijällä, mutta Juvan kunta voi käyttää runoja eri yhteyksissä suullisesti ja kirjallisesti. Voittajarunot julkaistaan Juvan kulttuurisivuilla ja kaikki finalistit seuraavana vuonna Gottlundin tuvan runoniityllä.

Lisää luettavaa

www.juvankulttuurisivut.fi
Carl Axel Gottlund
Kymmenen kohtaa aiheesta Carl Axel Gottlund ja kieli
Gottlund-runokilpailu 2014, 2015, 2016, 2017, 2018, 2019, 2020, 2021, 2022, 2023

Teatteriryhmä Irtonaiset

Teatteriryhmä Irtonaiset on juvalainen harrastajateatteri, joka toimii itsenäisenä ryhmänä. Ryhmän toiminta alkoi 1997. Nimi on valittu tarkoituksella monimerkitykselliseksi, ryhmään kuuluu niin miehiä kuin naisiakin. Kymmenet teatterinharrastajat ovat osallistuneet Irtonaisten toimintaan vuosien varrella.

Juvan Taito shopin ja käsityökeskuksen historiaa

Juvan Hildurin käsityöläisten toimintaa ovat edeltäneet monet vaiheet. Vuonna 1975 Juvalle perustettiin kotiteollisuusneuvonta-asema. Alussa toiminta keskittyi etenkin kudonnan neuvontaan. Ensimmäinen paikka oli Kotila-niminen talo Savonlinnan tien varressa. 1980-luvun alussa siirryttiin Tiirikaisen taloon Juvantien varteen. Sinne perustettiin myymälä 1990-luvun alussa. Hilduriin siirryttiin 1997, jolloin avattiin myös uusi kesäkahvila. Taito Shop -myymälä lakkautettiin 2013, ja siitä lähtien Hildurin käsityötoimintaa on järjestetty paikallisin järjestövoimin.

Juvan kansallispuku

Juvan naisten kansallispuvussa on raidallinen hame, jonka raitojen värit ovat punainen, musta, keltainen ja sininen. Yläosaksi valkoisen pellavapaidan päälle puetaan yksinkertainen musta liivi. Koru on joko Etelä-Savon kansallispuvun solki tai Mäntyharjun riipus. Juvan kansallispuvun suunnitteli paikallinen toimikunta 1970-luvulla Museoviraston asiantuntijan avustuksella. Puvun ensiesittely tapahtui kotiseutujuhlassa vuonna 1978.

Maivalan metsätyömies

Maivalan metsätyömies on folk-henkinen kappale, jonka Pekka Perätalo on sanoittanut lapsuudenmuistojensa perusteella. Kimmo Rintakoski on säveltänyt kappaleen ja esittää sen tallenteella. Laulun metsätyömies Urho Härkönen asuin Maivalassa ainakin 1960-luvulla ja teki metsätöitä laajalla alueella. Palkkapussin saavuttua viihde saattoi viedä mennessään.

Juvalaisten sukujen juurilla

Sukujen alkuperää ja yhteyksiä voidaan selvittää DNA-tutkimuksen avulla. Vuonna 2024 käynnistetään Juvan sukujen alkuperää ja yhteyksiä selvittävä DNA-projekti, jossa yhdistyvät geneettinen tieto, perinteinen sukututkimus ja nimistötutkimus. Tarkoituksena on toteuttaa pilottihanke paikkakunnalta ja saada tätä kautta edistettyä laajemmin isälinjaista DNA-tutkimusta niin Savossa kuin koko Suomessakin.

Koodi – Gottlund-runokilpailu 2023

Gottlund-runokilpailu järjestettiin vuonna 2023 kymmenettä kertaa. Kilpailun teema oli ”koodi”.
Ensimmäiselle sijalle sijoittui Jarmo Saartin muunnin mehtä, joka yhdistelee omaperäisesti JavaScriptiä, savon murretta sekä luontorunoutta.
Toiseksi sijoittui Kati-Annika Ansaksen runo Rakennan hänet valosta. Runo lähestyy kuvallisuutta keskittymällä maalaamisen prosessiin.
Kolmannelle sijalle tuli Marraskuun manifesti, jonka kirjoittaja on Jussi Keskitalo. Runo kuvaa marraskuista Tamperetta ja sen lähialueita alkusointuja pulppuavalla, beat-runoudesta muistuttavalla sanatulvalla.

Vuoden 2023 vierailevana päätuomarina toimi kirjallisuustieteen tohtori Tero Vanhanen, joka opettaa kirjallisuutta ja tekstianalyysia Helsingin yliopistossa.

Hilda Hotti ja unissasaarnaaminen Juvalla

Hilda Hotti (1879 – 1958) oli juvalaisista unissasaarnaajista arvostetuin, arvatenkin sekä hyvien saarnojen että ajoittaisten kävelysaarnojen vuoksi, joiden kautta hän henkilökohtaisesti lähestyi kuulijoitaan. Unissasaarnaajan tilaisuus muistutti usein jumalanpalvelusta. Voimakkaimmillaan Etelä-Juvalle painottunut herätysliike oli vuosina 1918-1921, mutta Hotti jatkoi saarnojen pitämistä kuolemaansa asti vuoteen 1958.

Partalan aika kuninkaankartanona

Partalan kartanoa kutsutaan edelleen kuninkaankartanoksi, vaikka tuo ajanjakso jäi todellisuudessa varsin lyhyeksi, vain viiden vuoden mittaiseksi (1556–1561). Tuo aika tunnetaan kuitenkin varsin hyvin tarkan kirjanpidon ansiosta ja se pitää sisällään lähestulkoon kaiken, mitä kartanoissa tuotettiin ja kulutettiin, mitä siellä syötiin, keitä siellä vieraili ja millaista työväkeä siellä asui.

Hilduri

Hilduriksi nimetty rakennus Juvantien ja valtatie 14 kulmauksessa on Juvan kirkonkylän viimeisiä puutaloja. Talo valmistui vuonna 1909 Tohtorilaksi eli kunnanlääkärin virka-asunnoksi. Sittemmin talossa on ollut muun muassa hammaslääkärin vastaanotto, kunnan nuorisotoimisto, käsityökeskus Taito Shop, Leader-toimiston työpiste ja Juvan käsityöläisten toimipaikka. Talosta käytetty nimitys Hilduri vakiintui käyttöön 1980-luvun alussa. Hildur Nuutinen oli kunnassa pitkään toimineen kunnanlääkäri Joel Nuutisen puoliso.